Liian kiltti ihminen on pohjimmiltaan hyvä tyyppi, joka haluaa muille hyvää. Monesti muiden auttaminen tapahtuu kuitenkin oman itsen kustannuksella, muut menevät oman jaksamisen ja hyvinvoinnin edelle. Tasapaino ja prioriteetti ei ole kohdallaan. Kutsun itse liian kiltteyden, terveeksi itsekkyydeksi vaihtavaa ihmistä HYVÄKSI TYYPIKSI. Hyvä tyyppi, haluaa edelleen muille hyvää ja kohtelee muita hyvin, mutta ajattelee itseään ensisijaisesti, pitää ensisijaisesti huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnista. Näin hänelle jää voimavaroja myös auttaa muita tehokkaammin. Hyvä tyyppi on syytä kaivaa liian kiltteyden takaa esille, jolloin varmistetaan oma jaksaminen ja hyvinvointi ja asetetaan ne etusijalle. Kun itse jaksaa paremmin ja voi hyvin, on paljon paremmat edellytykset pitää muista huolta.
Liian kilttiä päädytään käyttämään hyväksi. Yleensä tämä ei ole tahallista, vaan alitajuista lajityypillistä toimintaa. Ihminen on hyvin mukavuudenhaluinen, kun jostain saa lisää mukavuutta/helpotusta elämään, sitä otetaan mielihyvin vastaan. Monesti vastaanottaja ei ymmärrä, että liian kiltti ihminen kärsii tästä, lisäksi liian kiltti kun ei sitä yleensä uskalla tuoda esille.
Muut ihmiset toimivat joka tapauksessa miten haluavat, sen muuttamiseen ei ole järkevää tuhlata aikaa ja voimavaroja. Sensijaan on järkevää keskittyä itseensä, päivittää itsensä liian kiltistä hyväksi tyypiksi. Itseään on mahdollista kontrolloida ja muuttaa, muita ei.
Huomaan itse oman mukavuudenhaluni alla olevan kuvan kaltaisissa tilanteissa. Oma tavoitteeni on saada päivän aikana mahdollisimman paljon askelia, eli hyötyliikuntaa, minulla ei ole mitään tarvetta käyttää kuvan mukaista oikopolkua, päinvastoin. Silti huomaan automaattisesti ajautuvani käyttämään sitä, alitajuinen mukavuudenhaluni ohjaa minut mahdollisimman helppoa reittiä pitkin. Samainen prosessi, alitajuinen mukavuudenhalu pyörii meillä kaikilla taustalla, aiheuttaen sen, että liian kilttiä ihmistä päädytään helposti tiedostamatta käyttämään hyväksi. Tämän asian tiedostaminen ja hyväksyminen auttaa ymmärtämään toisia ihmisiä ja heidän toimintatapojaan. Kun ymmärtää ja hyväksyy, että muut eivät yleensä tahallisesti toimi itsekkäästi, vaan kyse on inhimillisestä piirteestä, voi alkaa itse omia rajoja vahvistamalla löytämään parempaa tasapainoa elämään. Liian kiltistä, hyväksi tyypiksi kehittymisessä avainasia on omien henkilökohtaisten rajojen asettaminen ja vahvistaminen. Kun oman henkilökohtaisen rajan reikiä alkaa paikkaamaan alkaa oma jaksaminen ja hyvinvointi kasvaa kohisten!
Henkilökohtainen raja on näkymätön kehys ympärillämme. Rajan sisällä olet sinä ja sinulle arvokkaat asiat, asiat joista sinä päätät ja joita sinä kontrolloit. Rajan ulkopuolella on asiat joita et kontrolloi, mutta joihin sinulla on oikeus sanoa KYLLÄ tai EI. Terve raja on yhdistelmä vahvuutta ja joustavuutta, sekä tilanteeseen sopivaa tasapainoa niiden välillä.
Toimiva raja on käytännön tasolla sama asia kuin asuntosi ulko-ovi. Jos oven paikalla olisi pelkkä tyhjä aukko, kuka tahansa voisi kulkea asuntoosi kontrolloimattomasti ja viedä sieltä mennessään mitä haluaisi. Asuntosi ovessa on oven kahva SISÄPUOLELLA ja sen käyttämistä kontrolloit sinä, eli päätät, kuka pääsee sisälle ja kuka jää ulos. Henkilökohtaisen rajat tapauksessa oven kahvaa käytetään KYLLÄ ja EI sanoilla. Henkilökohtainen raja kun on näkymätön, siihen voi olla haastavaa suhtautua oikein ja ulkopuolinen näkökulma on siksi yleensä erittäin hyödyllinen. Samoin kuin asunnon oven voi korjata, voi henkilökohtaisen rajan ovea vahvistaa ja oppia käyttämään oven kahvaa tehokkaammin. Henkilökohtaisella tasolla rajaat esim. omaa ajan ja energian käyttöä, jolloin sinulla on mahdollisuus käyttää niitä sinulle oikeasti tärkeisiin asioihin.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ja yksilötyönohjaus ovat hyviä ja tehokkaita keinoja omalle muutosprosessille. Niissä etsitään ja löydetään juuri sinulle sopivia konkreettisia keinoja, jotta muutos parempaan on mahdollisimman tehokas ja helppo. Katso etusivulta tarjous näihin liittyen 🙂