Kiire

Havaittuani eläväni melko kiireistä elämää tulin ajatelleeksi, miksi olin päätynyt tähän tilanteeseen? Onko se pakollista nykyaikana? Olenko vain ajautunut tilanteeseen, koska muutkin tekevät niin? Onko olemassa vaihtoehto, ja onko se parempi?

Kiireen aiheuttama jatkuva stressitila saattaa olla hyvinkin haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydentilalle. Lisäksi harva pitää siitä tunteesta, jonka kiire aiheuttaa. Ulkopuolelta tuleva paine voi olla nykyään etenkin työelämässä kovaa, mutta asiaan voi silti vaikuttaa yllättävän paljon itse, sillä kiire koostuu suurilta osin omista valinnoista, joita on mahdollista itse muokata. Omien toimintatapojen tarkempi tarkastelu ja pienten muutosten tekeminen saattaa avata mahdollisuuden isoihin muutoksiin. 

Itse motivoiduin vähemmän kiirettä sisältävästä elämäntavasta havaittuani, etten juurikaan pidä siitä miltä kiire tuntuu. Kun aloin tarkemmin havainnoimaan asiaa, huomasin kiireen tuntuvan painostavalta ja rauhattomalta, se vie minut herkästi pois läsnäolevasta hetkestä ja ajatukset ovat usein jo seuraavassa tilanteessa. Kiireettömyys sensijaan tuntuu kevyeltä ja rauhalliselta tunteelta ja huomaan selkeän positiivisen eron läsnäolon laadussa. Huomasin arvostavani kiireettömyyttä yllättävän paljon. Mutta mistä joutuisin luopumaan, jos haluaisin saavuttaa pääosin kiireettömän elämäntavan?

Aloin tutkimaan mitä oman kiireellisyyteni taustalla on, mikä on aiheuttanut kiireellisen elämäntapani. Huomasin miten helppoa kiireeseen on ajautua nykyään: maailma on täynnä houkutuksia ja mahdollisuuksia, joille voi olla vaikeaa sanoa ei. Huomaan myös omassa mielessäni kiireettömyyden yhdistyvän jollain tasolla laiskuuteen. Suurin oivallukseni oli se, että löysin tapoja jotka olin tullut muodostaneeksi automaattisiksi toimintatavoiksi, mutta joista en juurikaan pidä tai nauti. Sosiaalinen media oli yksi niistä, huomasin, että suuri osa toiminnastani siellä aiheuttaa minulle vain negatiivisia tunteita (klikkiotsikot, huonot uutiset, turhat väittelyt) Kiinnitin tarkempaa huomiota somen käyttööni ja siellä viettämääni aikaan. (somessa on myös hyvät puolensa. Suosittelen esim. “vain hyvät uutiset” tyyppisiä palveluja) Kiinnitin huomiota myös ajan käyttööni esim. tilanteessa jossa olin lähdössä jonnekkin. Aloin valmistautua aina vasta viimehetkellä, jolloin pienikin vatoinkäyminen sai aikaan kiireen tunteen ja jouduin suorittamaan matkan kiireessä. Otin uudeksi tavaksi antaa itselleni hiukan enemmän aikaa valmistautumiseen ja matkan suorittamiseen.

Kuvittelin aiemmin kiireen olevan tehokas tapa toimia “kun kiirehdin, ehdin enemmän” Nyt olen huomannut kiireettömyyden ja sitä kautta rauhallisen yhden asian kerrallaan tekemisen olevan huomattavasti tehokkaampaa. Kiireettömyyden tuoma rauhallisuus antaa minulle myös mahdollisuuden miettiä/suunnitella toimintaani, ennen siihen ryhtymistä.

Näin iso elämäntavan muutos ei tietenkään hetkessä tapahdu, mutta pienistäkin muutoksista on syytä iloita. Omalla kohdallani olen jo huomannut: Parempaa keskittymiskykyä, parempaa kykyä läsnäoloon, vähemmän stressaavan kevyemmän olotilan ja positiivisen vaikutuksen luovuuteen. Elämäni tulee jatkossakin sisältämään kiireisiä hetkiä ja ajanjaksoja, mutta pyrin palautumaan sieltä kiireettömyyteen mahdollisimman nopeasti. Ehkä sopiva tavoite olisi, että kiireettömyys olisi suurimman osan ajasta vallitseva olotila ja kiireen voisi tarvittaessa ottaa hetkelliseksi apu keinoksi.

Jos sinulla on kiire, voit kuunnella tämän blogitekstin äänitettynä versiona, vaikkapa työmatkasi yhteydessä!