Jos tavan muuttaminen olisi helppoa, eläisimme kaikki täydellisten tapojemme ohjaamina ihanteellista elämää. Mutta kuten tiedämme, asia ei ole niin yksinkertainen.
Kun otetaan joku tavoite, joka vaatii taustalla olevan tavan muutoksen, asiaa on syytä tarkastella pintaa syvemmältä. Tavan, joka ei ota muuttuakseen taustalla on monesti piilossa esim. negatiivisia uskomuksia, motivaation puutetta, itsetuntoon tai rajojen asettamiseen liittyviä haasteita. Näihin kaikkiin asioihin on mahdollista tehdä muutoksia, jolloin aiemmin mahdottomaksi osoittautunut tavan muutos, muuttuu mahdolliseksi. Lisäksi taustalla vaikuttavat inhimilliset ominaisuutemme, kuten: mukavuuden halu ja taipumus priorisoida lyhyen tähtäimen mielihyvää pitkän tähtäimen hyvinvoinnin kustannuksella.
Olen itse pyrkinyt lisäämään elämääni tapoja, jotka eivät ole pois mistään muusta kuin hetkellisestä mukavuudenhalustani.
Olin pitkän aikaa yrittänyt aloittaa säännöllistä venyttelyä, koska tiesin sen olevan erittäin hyödyllistä terveydelleni ja hyvinvoinnilleni. Tapa ei kuitenkaan ottanut juurtuakseen. Huomasin monesti viikon kuluneen venyttelyiden välissä. Aloin tarkastella tilanteen taustoja, miten voisin saada tämän hyödyllisen tavan juurrutettua arkeeni.
Tavoite: venyttelyä joka arki-ilta 5 minuuttia.
Motivaatio: Venyttely ei ole mistään pois, koska voin korvata sillä aiemman tuolilla istumisen samalla kun katson youtube-videota, tai kuuntelen podcastia. Venyttely niitä harvoja asioita jossa multitaskaus toimii. Motivaatio siis löytyi siitä, että aikaa ei mene yhtään hukkaan ja saan silti merkittäviä terveydellisiä hyötyjä pitkällä tähtäimellä.
Käytäntö: B.J Fogg kirjoittaa kirjassaan Tiny Habbits siitä, kuinka hän ei millään saanut muodostettua itselleen tapaa käyttää hammaslankaa säännöllisesti. Hän otti avukseen tekniikan, jossa pilkotaan tapa aluksi mahdollisimman pieneksi, jolloin aloittamisen kynnys on hyvin matala. Hän päätti käyttää hammaslankaa vain yhteen hammasväliin ensimmäisen viikon ajan, siten hän sai tavan alulle, jonka jälkeen hänen oli helppo alkaa käyttämään hammaslankaa normaalisti. Toinen hänen kirjassa kertoma tekniikka oli muistutuksen asettaminen jonkin jo olemassa olevan tavan yhteyteen. Otin itselleni nämä tekniikat avuksi uuden tapani muodostusta helpottamaan. Päätin, että venyttelen vain puoli minuuttia ensimmäisen viikon ajan, jotta aloittamisen kynnys on minulle tarpeeksi matala. Muistutuksena käytin olemassa olevaa tapaani sytyttää yksi asunnossani oleva valaisin joka ilta tiettyyn aikaan. Laiton valaisimen kytkimeen palan mustaa teippiä. Näin ollen aina valaisinta päälle laittaessani huomasin teipin palasen ja se riitti muistuttamaan minua venyttelystä. Näillä keinoilla sain viiden minuutin venyttelytapani muodostettua ja nyt se on jo automaattinen ja vaivaton tapani pitää siltä osin huolta hyvinvoinnistani.