SOSIAALISET TAIDOT OSA 8. Sosiaalinen älykkyys

young people, group, friends-3575167.jpg

Tasapainoiset, toimivat sosiaaliset suhteet ja itsensä ympäröiminen oikeanalaisilla ihmisillä on oleellista oman onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Nämä asiat nostavat, tutkimustenkin mukaan meidän pysyvää onnellisuuden tasoa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi raha. Sosiaalinen älykkyys on tärkeä taito tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Sosiaalinen älykkyys on taito, jossa kuka tahansa voi aina kehittyä.

Sosiaalinen älykkyys on taito lukea ja aistia sosiaalista tilannetta. Se on läsnäolevaa tilannetajua ja eläytymiskykyä. Sosiaalisessa älykkyydessä yhdistyvät monet (aiemmissa kirjoituksissa käsitellyt) sosiaaliset taidot, kuten: aitous/rehellisyys, aktiivinen kuunteleminen, empatia, terveet rajat, kehonkieli ja rohkeus.

Sosiaalinen älykkyys lähtee itsetuntemuksesta. Kun tuntee itseään, osaa tunnistaa ja ymmärtää omia tunteita, ajatuksia ja arvoja ja sitä, miten ne vaikuttavat omaan käyttäytymiseen. Sitä kautta alkaa ymmärtää myös muita ihmisiä syvällisemmällä tasolla. Sosiaalisissa tilanteissa navigoiminen vaatii lähtöpisteeksi itsetuntemuksen, samoin kuin auton navigaattori vaatii lähtöpisteen, jotta se löytää reitin perille. Pitää tietää kuka on ja mitä haluaa, jotta pystyy ympäröimään itsensä oikeanlaisilla ihmisillä.

Omalla kohdallani olen huomannut sosiaalisen älykkyyden kehittyneen tehokkaimmin käytännössä, sosiaalisissa tilanteissa aikaa viettämällä. Varsinkin mukavuusalueen ulkopuolella vietetty aika on tuonut uusia oivalluksia, itseluottamusta ja rohkeutta mukanaan. Varmasti kiinnostunut asenteeni sosiaalisia tilanteita ja sosiaalista kehittymistäni kohtaan on myös ollut vaikuttava tekijä. Sosiaalisia taitoja kannattaa opiskella myös teorian tasolla, mutta teorian käytäntöön vieminen on se merkittävin asia sosiaalisen älykkyyden kehittymiseen, näin ainakin omalla kohdallani.

Kuuntelin muuten juuri podcastia, jossa Kari Ketonen kertoo viettävänsä aikaa mieluiten mukavuusalueen reunalla, ei siis ulkopuolella vaan reunalla. Mielestäni tämä on hieno tapa ilmaista se, että tavoitteeksi kannattaa ottaa hiukan pelottava, mutta ei liian haastava tilanne. Mukavuusalueen reunasta voisi muodostua turvallinen, mutta silti sopivan haastava ja kehittävä, eteenpäin vievä paikka. Jos pakottaa itsensä mukavuusalueen ulkopuolelle, siitä saattaa muodostua liian pelottava paikka, jolloin kynnys sinne uudelleen menemiseksi kasvaa liian korkeaksi.

Sosiaalisesti älykäs ihminen ottaa mukaansa sosiaalisiin tilanteisiin avoimen mielen, jonka avulla pyrkii ymmärtämään muita ihmisiä ja heidän erilaisia näkökulmia ja sen vasta sen jälkeen tulemaan itse ymmärretyksi. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, voidakseen ymmärtää toista ja kunnioittaa hänen mielipidettään. Toista kunnioittava ja kiinnostunut asenne kehittää samalla omaa sosiaalista älykkyyttä. Kun suhtautuu mielenkiinnolla muihin ihmisiin, avautuu itsellekin uusia näkökulmia ja alkaa ymmärtämään miten erilaisia ihmiset ovat toisiinsa nähden ja näin oma mieli avartuu.

Ihminen laumaeläimenä tarvitsee ympärilleen lauman, joka tuo turvallisuutta, positiivista energiaa ja win-win tyyppisen rakenteen. Sosiaalinen älykkyys auttaa näkemään onko oma tilanne hyvä nyt, vai tarvitseeko siihen tehdä muutoksia. Haasta itsesi tekemään pieniä rohkeita tekoja sosiaalisissa tilanteissa ja huomaa kuinka sosiaalinen älykkyytesi kasvaa 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *