Evoluutio on muokannut ihmisestä mukavuudenhaluisen yksilön. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös monesti aiheuttaa meille haasteita. Mukavuudenhalu saa aikaan alitajuntaamme tapoja jotka ehkä lisäävät mukavuutta, mutta samalla ovat haitaksi hyvinvoinnillemme ja terveydellemme. Tämän evolutiivisen mekanismin taustalla lienee ollut joskus se, että se edisti hengissä selviämistä (säästi energiaa) kun ei ollut varmuutta saadaanko tarpeeksi ruokaa. Nykyään tätä ongelmaa ei enää ole, joten mukavuudesta voi huoletta tinkiä hetkellisesti. Tästä ominaisuudesta tietoiseksi tuleminen antaa meille mahdollisuuden järkevimpiin valintoihin. Toisena taipumuksenamme on priorisoida lyhyen tähtäimen mielihyvää pitkän tähtäimen hyvinvoinnin kustannuksella. Tunnistan sokeririippuvaisena tämän ominaisuuden itsessäni. Valitsen hyvin herkästi itselleni hetkellisen paremman fiiliksen, kuin mikä minulla sillä hetkellä on (saan sen sokerista) vaikka tiedän, että koko loppu päivän minulla on huonompi fiilis, kuin mikä sillä hetkellä on.
Kuvitteellinen esimerkki: Mukavuudenhalu ohjaa henkilöä polkupyöräkaupassa sähköpyöräosastolle. Sähköpyörällä työmatka taittuu helpommin kuin tavallisella pyörällä. Jos kuitenkin katsotaan mukavuudenhalun taakse, huomataan seuraavia asioita: sähköpyörä maksaa esim. 3000e, tavallinen pyörä maksaa 300e. Sähköpyörän kulut ovat isommat (huolto, lukot, vakuutukset) Matka-aika on sama molemmilla. Tavallisella polkupyörällä työmatkaa ajaessa saa päivittäisen hyötyliikunnan ”kaupan päälle”. Huomataan siis, että hieman hetkellisestä mukavuudesta tinkimällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä hyvinvoinnille pitkällä tähtäimellä, tämän lisäksi säästyy rahaa. Tästä näkökulmasta katsottuna siis järkevämpi ratkaisu olisi tavallinen polkupyörä. Tässä esimerkissä siis mukavuudenhalu ja nopea tähtäin saa meidät valitsemaan pitkän tähtäimen hyvinvoinnin kannalta väärän ratkaisun.
Kun alamme tutkia taustalla vaikuttavia alitajuisia taipumuksiamme, alkaa sitä kautta aueta uusia tehokkaampia mahdollisuuksia tapojen muuttamiseen. Toimintamme ei enää perustu tiedostamattomiin taipumuksiin pohjautuvaksi, vaan voimme tietoisesti valita uuden, järkevämmän reitin, jota kulkea. Emme enää ohjaudu automaattisesti tunteen ohjaamina, kun lisäämme tietoisuutta toimintaamme. Eteemme aukeaa uusia valinnan mahdollisuuksia, joiden kautta tavoite muutoksesta saadaan toteutettua.